top of page

Kuinka paljon työssä uupuminen maksaa työntekijälle

Updated: Nov 28, 2023

Uupumisen kustannuksista puhuttaessa tuodaan usein esiin kuinka kalliiksi uupuminen tulee työnantajalle tai yhteiskunnalle.


Lähtökohtaisesti uupuminen on kuitenkin henkilökohtainen tragedia, joka tulee kaikista kalleimmaksi uupuneelle itselleen.


Mutta kuinka paljon uupuminen todella maksaa työntekijälle?



Uupumisen hintaa laskettaessa on syytä huomioida ainakin seuraavat kulut:


  1. Ansionmenetys mahdollisen sairausloman ajalta

  2. Terapian kustannus

  3. Osa-aikaisen työn vaikutus tulotasoon

  4. Työkyvyn heikkenemisen tai poissaolon vaikutus suoritustasoon (tulosbonukset)

  5. Pitkän poissaolon vaikutus uralla etenemiseen (ansiotason kehityksen hidastuminen, ylennyksen viivästyminen)

  6. Mahdollisen alanvaihdon aiheuttama tulotason lasku



Pureudutaan seuraavaksi näihin kuuteen kohtaan yksitellen:



1. Paljonko sairausloma maksaa työntekijälle ansionmenetyksen vuoksi?


Uupuminen ei ole virallinen sairauslomaan vaadittava lääkärintodistuksen diagnoosi, mutta käytännössä sairauslomalle jäädään uupumisen vuoksi nykyisin varsin usein. Nopean googlailun perusteella tyypillisen uupumisen vuoksi pidettävän sairausloman kesto on noin 2-3 viikkoa tai 2-3 kuukautta.


Moni itsensä loppuun polttanut jää uupumisen vuoksi sairauslomalle myös useampaan otteeseen.


Sairausloman ensimmäisen kymmenen päivän ajalta maksetaan täyttä palkkaa (jos työsuhde on kestänyt ainakin kuukauden tai puolikasta palkkaa (jos alle kuukauden) työsuhteen kestosta riippuen. Tästä voidaan toki poiketa työ- tai työehtosopimuksessa, ja osa työnantajista maksaa täyden palkan jopa kolmen kuukauden sairauslomalta.


Kymmenen päivän sairausajan jälkeen uupunut sairauslomalainen siirtyy Kelan sairauspäivärahan pariin.


Esimerkiksi 4 000€ kuussa tienaavan asiantuntijan sairausajan palkka on Kelan sairauspäivärahalaskurin mukaan 2 088€, jolloin yhden sairauslomakuukauden hinnaksi työntekijälle itselleen tulee 1 912 €.



2. Paljonko terapia maksaa työntekijälle?


Uupumisesta toipumisen tueksi suositellaan usein vähintään lyhytterapiajaksoa (5 - 20 kertaa), mutta moni jatkaa terapiassa tätä pidempäänkin.


Monelle onneksi työterveys korvaa nykyisin ainakin ensimmäiset 5 - 10 tapaamista psykologin kanssa, mutta kaikki eivät ole näin onnekkaita. Pidempi terapia ja mahdollinen toipumisen tueksi määrättävä lääkitys jää lähes poikkeuksetta ihmisen itsensä maksettavaksi.


Paljonko terapia sitten kustantaa?


Yksi terapiakerta maksaa tyypillisesti noin 80 - 110 €, josta jää Kela-korvauksenkin jälkeen (jos sitä sattuu saamaan) noin 25 - 40 € itselle maksettavaksi. Tällöin esimerkiksi 15 kerran terapiajaksosta tulee työntekijälle maksettavaa 1 350 € ilman Kela-korvauksia.



Entä sairausloma ja terapia yhdessä?


Koska sairausloman ja terapian vaikutukset ovat kiistattomasti laskettavissa, kokosin vertailutaulukon näiden tyypillisten kustannusten kertymisestä uupumisen yhteydessä.


Taulukon pystysarakkeista löytyy sairausloman ansionmenetyksen. Summat on laskettu kertomalla yhden kuukauden arvioitu ansionmenetys poissaolon kestolla. Tulosta on vähennetty ensimmäiset 10 päivää (joiden ajalta maksetaan täysi palkka). Esimerkkilaskelmassa on siis käytetty 4 000 € kuukausipalkkaa, jolloin sairauspäiväraha on 2 088€ ja tulonmenetys siis 1 912 € kuukaudessa.


Taulukon vaakariveiltä löytyy terapian arvioitu kustannus. Ensimmäiselle riville on esimerkki pelkän sairausloman kustannuksista, kun terapiaa ei sisälly toipumisjaksoon. Rivit 2-5 tarjoavat esimerkin uupuneesta työntekijästä, joka maksaa 5- 20 kerran lyhytterapiajakson itse ilman Kela-korvausta. Kustannuksena esimerkissä on käytetty 90 € kertamaksua (Kela-korvaus terapiasta olisi 57,60€/kerta, jos siihen on oikeutettu).


Riveillä 6-8 on havainnollistettu uupunutta, joka tarvitsee toipumisensa tueksi pidempää, Kela-tuettua 1-3 vuoden terapiajaksoa. Tällöin yhden tapaamisen kustannuksessa tulee 32,40€ Kela-korvauksen jälkeen (taulukossa käytetty pyöristettyä 30€ kustannusta).


Arvioidun uupumisen keston löytää siis taulukon risteämäkohdasta. Esimerkiksi työntekijälle, joka pitää 2 kuukauden sairausloman ja kustantaa itse 20 kerran lyhytterapiajakson uupumisen hinnaksi tulee 4 670€.



Taulukko sairausloman ansionmenetyksen ja terapian yhteiskustannuksista:




3. Mikä on osa-aikaisen työskentelyn vaikutus tulotasoon?


Moni työssä uupunut kokee työhön paluun sujuvan jouhevammin, kun palaa lääkärin suosituksesta ensin tekemään vajaata työviikkoa, esim. 40-80 % työaikaa.


40-60 % työaikaa tekevän on mahdollista saada työhön paluun tueksi myös osasairauspäivärahaa, joka on työajasta riippumatta puolet sairauspäivärahasta.


Eli esimerkkityöntekijällämme ansioksi jää 3088€ ja tulonmenetykseksi 912€ kuukaudessa.



Sairausloman ja terapian kustannusten laskeminen on selkeää ja suoraviivaista. Nyt siirrytään jutun spekulativiiseen osaan, joten jätän spesifit luvut arviosta pois (lopun esimerkkiä lukuunottamatta).




4. Paljonko uupuminen vaikuttaa suoritukseen sidottuihin ansioihin?


On selvää, että uupumisella on selvä yhteys suoritustason laskuun, ja siten usein myös suoritukseen sidottuihin ansioihin.


Oman uupumisen kustannusta arvioidessa kannattaa huomioida muun muassa seuraavien tulonlähteiden menetys tai pienentyminen:


  • Suoritukseen sidotut provisiopalkat (20 - 80 % kuukausipalkasta)

  • Suoritukseen sidotut kuukausi- tai vuosibonukset (joillain aloilla jopa 20 % vuosiansiosta)

  • Kertaluonteiset bonukset tavoitteiden ylittämisestä (sadoista euroista kymmeniin tuhansiin)


Menetetty ansio voi olla siis mitä vaan muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin euroihin.



5. Paljonko uupuminen vaikuttaa tulevaisuuden tuloihin?


Haluaisin kirkkain silmin ja vilpittömin mielin pystyä sanomaan, että uupumisella tai pidemmällä poissaololla ei ole vaikutusta tulevaisuuden urakehitykseen, mutta valehtelisin.


Moni itsensä karrelle polttanut kertoo todellisen toipumisen (= suorituskyvyn palaamisen normaalitasolle) kestävän jopa 2-3 vuotta. Osa raportoi, ettei uupumisen jälkeen ole lainkaan palautunut ennalleen.


Urakehitys saattaa siksi hidastua uupumisen vuoksi monesta syystä:


  • Sairauslomalla on vaikea osoittaa pystyvänsä täyttämään isommat saappaat, jolloin ylennyksen saaminen voi viivästyä näyttöjen puuttuessa

  • Uupuminen voi lamaannuttaa tai viivästyttää uuden työn tai ylennyksen hakemista

  • Uupuneella on hyvästä syystä oma toipuminen mielessä, ei urakehityksen edistäminen


En blogia kirjoittaessani löytänyt suoraa tutkimusta uupumisen vaikutuksesta ansiokehitykseen, mutta pitkää poissaoloa lienee edes heikon vertailukohdan löytämiseksi mahdollista verrata vanhempainvapaaseen.


Todettakoon tässä välissä kuitenkin myös, että omasta mielestäni sekä lapsen kasvattaminen, että oman hyvinvoinnin palauttaminen ovat molemmat tuhatkertaisesti arvokkaampaa puuhaa kuin työstä saatavien pennosten laskeminen.


Se ei kuitenkaan ole tämän blogin pointti.



Paljonko poissaolo siis vaikuttaa ansiotason kehittymiseen tulevaisuudessa?


Valtioneuvoston julkaisun (linkki lähteissä) mukaan vuoden työelämästä poissaolleiden vanhempien ansiotaso on jäänyt ikäryhmänsä ansiokehitystä noin 8–11 prosenttia jälkeen töihin palatessa.


Olisikohan siis reilu arvio spekuloida, että 6 kk poissaolo työelämästä aiheuttaisi siis keskimäärin 4-6 % alemman palkkakehityksen kuin uupumisen välttäneiden verrokkiryhmä?


Hyvä uutinen on kuitenkin, että saman tutkimuksen mukaan palkkaero kapenee vain muutamaan prosenttiin kolmen vuoden seurantajaksolla, jolloin pitkänkin sairausloman kasautuva vaikutus jää suhteellisen pieneksi.


(Kunhan jätetään pienemmäksi jäävä eläkekertymä tämän kerran mainitsematta.)



6. Mikä on mahdollisen alanvaihdon vaikutus tulotasoon?


Moni työssä uupunut haluaa palata takaisin työelämään toiseen rooliin tai jopa toiselle alalla kuin missä on uupunut.


Menisi kuitenkin jo liiallisen spekulaation puolelle arvioida, mikä alanvaihdon vaikutus kunkin tulotasoon on - alaa vaihtamalla kun voi hyvinkin myös löytää itselleen paremmin sopivat työolosuhteet sekä myös alkuperäistä korkeamman ansiotason.


Mahdollista vaikutusta on siis jokaisen paras arvioida yksilöllisesti omalla kohdallaan.



Kuinka paljon työssä uupuminen siis lopulta maksaa työntekijälle?


Riippuu eduista, alasta, työnantajasta, uupumisen vakavuudesta, sairausloman pituudesta ja terapian tarpeesta.


MUTTA en ole latteuksien ja keskiarvojen taakse piiloutuva asiantuntija, enkä “toisaalta, toisaalta” ajattelun suuri fani.


Siis lukuja pöytään!


Jos itse olisin konsultin työssäni uupunut vakavasti, jäänyt sairauslomalle 3 kuukaudeksi ja käynyt terapiassa toipumiseni tueksi 12 kuukauden ajan (varsin tyypillinen tapaus), uupumisen suoraksi kustannukseksi olisi minulle tullut 5 980 €.


Nopeatempoisella alalla 3 kuukauden poissaolo ei olisi välttämättä vielä vaikuttanut uralla etenemisen mahdollisuuksiin, mutta jos näin kurjasti olisi käynyt, palkankorotuksen viivästymisen kustannukseksi olisi kohdallani kertynyt 5 400 €.


Menetetty vuosibonus taas olisi ollut haitarissa 5 125 - 10 250€.



Tällöin uupumisen kustannukseksi työntekijälle olisi minun tapauksessani tullut 5 980 - 21 630 €.


Kuka sanoikaan, että ongelman ehkäisy tulee aina sen hoitoa halvemmaksi?




P.S. Työssä uupumisen syynä on usein hallinnan menetyksen tunne omasta työstä - siis se, että tekemistä tuntuu olevan liikaa ja kontrollia työhön liian vähän.


Siksi todistetusti tehokas keino välttää uupuminen on rajata ja johtaa omaa työtäsi niin, että sinä itse päätät miten työskentelet ja kuinka paljon töitä teet.


Haluan auttaa sinut kevyemmän työelämän alkuun, ja siksi olen rakentanut avuksesi kevyemmän työviikon verkkokurssin, jossa:

  • Rakennat rungon aikaansaaviin työviikkoihin, joita yllätykset eivät horjuta raiteiltaan

  • Otat haltuun nopeat keinot keventää työpäiviäsi tuloksista tinkimättä

  • Opit tehokkaat ja todistetusti toimivat tavat ennakoida, suunnitella ja johtaa työtäsi fiksummin


Oletko valmis ottamaan työn omaan haltuusi ja välttämään uupumisriskin? Lue lisää ja aloita kevyempi työelämäsi nyt 👇🏽




***


Huom: Blogin tarkoituksena on tarjota yksinkertaistettu, havainnollistava ja melkoisen spekulatiivinen esimerkki uupumisen kustannuksista, eikä laskelmissa ole huomioitu esimerkiksi verojen vaikutusta kokonaisuuteen.


***


Lähteet ja linkit:




Valtioneuvoston julkaisu vanhempainvapaan ansionmenetyksestä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73961/Selv200769.pdf?sequence=1



Commentaires


bottom of page